Valtuustokysymys kunnan vieraslajien torjunnasta 17.6.2024

Eräs kuntalainen kertoi, että Kempeleessä kasvaa jättiputkea (Heracleum persicum -ryhmä) Ketolanperällä, Murrossa ja Rajakorvessa. Tämä on nopeasti leviävä, korkeaksi kasvava, Länsi-Kaukasukselta lähtöisin oleva ja täällä puutarhoista karannut vieraslaji, joka uhkaa alkuperäisluontoa. Kasvin koskettaminen voi myös aiheuttaa ongelmallisia iho-oireita ja estää näin alueen virkistyskäytön.

Tämä kuntalainen tiesi, että moni kunta on hankkinut Crowdsorsa-mobiiilisovelluksen, jossa sovelluksen käyttäjä voi merkitä kunnan kartalle vieraslajiesiintymiä. Merkintä esiintymästä ja esiintymän poistaminen todennetaan videokuvalla, ja niin esiintymän merkitsemisestä kuin sen fyysisestä poistamisesta saa pienen palkkion. Eli kunta voi sovelluksen avulla ulkoistaa vieraslajien torjunnan asiasta innostuneille kuntalaisille.

Espoossa tämä sovellus on nyt käytössä toista kesää: https://www.espoo.fi/fi/uutiset/2023/04/vieraslajeja-kartoitetaan-ja-torjutaan-mobiilipelin-avulla  Kysyin kaupungin vihertuotantopäälliköltä kokemuksista. Viime kesänä, eli jo ensimmäisenä vuonna, vajaa kolmesataa kuntalaista, koululaisista eläkeläisiin, osallistui sovelluksen avulla torjuntatöihin, ja näin tehtynä torjunta tulee halvemmaksi kuin jos kunta itse järjestäisi työt. Tänä vuonna on jo sovellusta hyödyntäen hävitetty 70 000m2 lupiinia.

Kysyn, onko Kempeleessä kunnan mielestä ongelmallisia määriä mitään vieraslajeja? Onko niitä torjuttu? Miten? Ilmeisesti Crowdsorsa-sovellusta on jo tarjottu Kempeleeseen, mutta kunta ei ollut hyväksynyt yrityksen tarjousta. Voiko tätä päätöstä avata?

Videolla kunnanpuutarhurin perusteellinen vastaus.

Vapauden liiton talousarviopuheenvuoro Kempeleen valtuustossa 11.12.2023

Keskityn tässä puheenvuorossa tulevien vuosien ennätyssuuriin investointipaketteihin, jotka ovat tämän esitetyn talousarvion suurin ongelma ja ongelmien lähde. 

Vielä vuoden 2020 talousarvion esipuheessa, eli vuoden 2019 lopulla, kunnanjohtaja kirjoitti: "Kunnan toiminta on kestävällä pohjalla vain, jos tulot ja menot kohtaavat (suunnitelmakaudella). Tulosta kunnan ei tarvitse kerryttää, mutta velaksikaan se ei voi elää."

Edellä mainituista sanoista on kulunut neljä vuotta ja nyt velkaantuminen ei enää pelota. Tämän tuoreen talousarvion esipuheessa todetaan: "Suhdanteet vaihtelevat, suuntaa on aina mahdollista muuttaa ja tulevaisuuteen voidaan vaikuttaa. Kyse on asenteesta ja tavasta ajatella.

"Tämän positiivisen ajattelun siivittämänä kunnan virkamiesjohto on siis nyt laatinut talousarvion, joka pitää sisällään ensi vuodelle 22,7 miljoonan lähes kokonaan lainarahalla toteutettavan investointipaketin ja saman kokoinen paketti on tulossa myös vuonna 2025. Eli enää ei siis välitetä siitä, kohtaavatko kunnan menot ja tulot niin kuin vielä vuoden 2019 lopulla siis ajateltiin. 

Muistuttaisin, että Kempele-sopimuksessa eli kunnan strategiassa on asetettu toiminnan tavoitteeksi, että talous on tasapainossa. Selvästikin tämä strateginen tavoite on unohdettu. Taloudellinen tilanne on nyt se, että kunnan rahat eivät riitä enää ensi vuonna lankeaviin lainanlyhennyksiin: näitä lyhennyksiä on 6.4 milj euroa ja kunnan tulot riittävät kuittaamaan niistä vain alle puolet, loput hoidetaan ottamalla lainaa. Ja tästä huolimatta, että lainan takaisinmaksukyky on ylitetty, eikä siihen ole mitään merkittävää parannusta tiedossa, otetaan ensi vuonna lisää lainaa 19,1 milj euroa.

Miksi strateginen tavoite kunnan talouden tasapainosta on saanut nyt väistyä? Syitä on varmasti useita. Kunnanjohtaja mainitsi jossakin tilaisuudessa, että nyt pidetään talouden pyörät pyörimässä ja investoidaan. En muista tarkkaa sanamuotoa, mutta ajatus oli tämä ja tästä tietoisesta päätöksestä pistää rahaa liikkeelle kertoo myös se, että kahden tulevan vuoden investointipaketit ovat ennätyssuuret ja niihin on mahdutettu hankkeita, jotka eivät ole mahtuneet aikaisempien vuosien budjetteihin.

Eli toteutetaanko Kempeleessä tulevina vuosina ylimitoitetuilla investoinneilla aluetaloutta elvyttävää talouspolitiikkaa? Kunnanjohtaja on useasti harmitellut, miten valtio asettaa kunnille liikaa erilaisia velvotteita ja sillä tavalla ajaa kuntatalouden ahtaalle. Nytkö sitten Kempele on ottamassa valtiolta omille harteilleen myös elvyttävän talouspolitiikan eli siis kunta ottaa rutkasti lainaa, tehdään ylimitoitettuja investointeja ja annetaan rakennusalalle työtä? Harkittu ja hallittu elvytys ja sen rahoitus kuuluu valtiolle.

Rakennusalan ahdinko johtuu korkojen noususta ja korkojen nousu siitä, että EKP nosti ohjauskorkojaan. Ja tämän EKP:n ohjauskorkojen noston tavoite oli nimen omaan hillitä kulutusta ja hintojen nousua ja saada näin inflaatio kuriin. Eli rakentamisen väheneminen Suomessa on EKP:n toimien tulos. Onko meillä kuntana tarvetta, edellytyksiä ja todellisia mahdollisuuksia vaikuttaa EKP:n toimien seurauksiin ja muihin globaalissakin taloudessa tapahtuneisiin muutoksiiin?

Eli palautetaan strateginen tavoite tasapainoisesta taloudesta arvoon. Valtio on jo velkaannuttanut itsensä pahasti ilman, että siitä olisi seurannut tulojen kasvua. Kempeleen ei tarvitse tehdä samaa virhettä kuntana. Ei ole vetovoimaista olla velkainen kunta. Menot pitää sopeuttaa tuloihin, etenkin lainanotto lainan takaisinmaksukykyyn tai hyvin perusteltuihiin realistisiin oletuksiin lainan takaisinmaksukyvyn paranemisesta. Julkisen sektorin velkaantumisesta kärsii kaikkein heikoimmat. 

On myös nurinkurista, että tämä investointipaketti tehtiin virkamiesten kesken, mutta tulevana keväänä laadittava Kestävän talouden ohjelma, jossa etsitään säästökohteita, valmistellaan sitten laajalla yhteistyöllä kuntalaisetkin osallistaen...

Syksyllä täällä valtuustossa tehtiin aloite, jossa toivottiin, että liikunta- ja kulttuuripalveluihin käytetyt investointieurot esitettäisiin vertailun vuoksi rinnakkain. Teknisen johtajan aloitteeseen antamassa vastauksessa todetaan, että "kyse on enemmänkin luovuudesta ja innosta järjestää kulttuuritoimintoja uusissa rakennettavissa olosuhteissa kuin olosuhteiden puutteista" ja "isossa kuvassa fokuksen tulee olla toiminnoissa ja niiden kehittämisessä, ei seinissä". 

Näin juuri pitäisi olla kaikissa kunnan palveluissa, myös liikuntapalveluissa, eli teknisen johtajan sanoin: luovuutta, intoa ja fokus toiminnoissa ja niiden kehittämisessä, ei seinissä. Ja tätä voisi jatkaa vielä: ei varsinkaan sellaisissa seinissä, joihin kunnalla ei ole varaa.

Ja toivon vielä, että jatkossa myös valtuusto saa liikuntafoorumin ja myös kulttuurifoorumin kokoontumisiin kutsun, ettei käy enää niin kuin nyt kävi Ylikylän salihankkeen kanssa eli kunnan maksukyvyn ylittävä salihanke valmisteltiin valtuuston selän takana valtuuston tietämättä. 

Tämän puheenvuoron ydinviesti vielä kerran: Suhteutetaan investoinnit ja lainanotto lainan takaisinmaksukykyyn, joka on Kempeleessä jo nyt ylitetty. Kiitos.

Mielipidekirjoitus paikallislehti Rantalakeudessa 22.11.2023: Onko verorahat riskirahaa?

Tuloveroprosentin määrittäminen on budjetin jälkeen vuoden toiseksi tärkein kunnassa tehtävä päätös. Kempeleen kunnanvaltuusto päätti viime viikolla säilyttää tuloveroprosentin ennallaan.Yhtä Keskustan kuntapoliitikkoa lukuun ottamatta kukaan muu Keskustan, Kokoomuksen, SDP:n, Perussuomalaisten, Vihreiden tai KD:n kunnanvaltuutettu ei käyttänyt puheenvuoroa ja perustellut äänestyspäätöstään jättää tulovero ennalleen.

Pöytään nuijittua päätöstä seuraavat useiden miljoonien säästötarpeet ja -kohteet ovat varmasti ristiriidassa monen valtuutetun vaalilupausten kanssa, eivätkä säästöt jää kuntalaisilta huomaamatta.

Ensisijainen toimi Kempeleen kunnantalouden tasapainottamiseksi olisi kuitenkin ilman muuta karsiminen 22,3 miljoonan euron esitetyistä investoinneista. Tämä ensi vuodelle kaavailtu Kempeleen historian suurin investointipaketti heijastelee kunnan kasvu-unelmia eli unelmia uusista veronmaksajista ja siitä, mihin veronmaksajien rahoja lopulta tarvitaan: Virkamiesjohto haluaa muuttaa Kempeleen nopealla tahdilla urheilu- ja matkailumaailmaksi.

Ensi vuoden paketista löytyy Ylikylän ylenpalttisen salihankkeen sekä Zeniittiin ja Sarkkirannan urheilukeskukseen tehtävien mittavien panostusten lisäksi muun muassa Köykkyriin rakennettava kosteikko, josta on määrä saada riittävästi vettä (kunnan vesijohtoverkkoa rasittamatta) ensilumenlatua lumettaviin lumitykkeihin.

Käsittämättömin paketin hanke on suora Metsärinne-Köykkyri pyörätie, jolla ei lienee päivän aikana montaa kulkijaa.

Suuria, kokonaan velkarahalla toteutettavia investointeja on tiedossa myös tulevillekin vuosille. Näiden hankkeiden sekä kasvaneen korkotason vuoksi vuotuisten korkomenojen on arvioitu nousevan vuonna 2026 jo 2,14 miljoonaan euroon, kun ne vuoden 2022 tilinpäätöksessä olivat vielä 547 000 euroa.

Virkamiesjohdon tarjoama investointipaketti olisi helpompi niellä, jos nämä "merkittävästi kunnan elinvoimaa vahvistavat" investoinnit perustuisivat toiveiden ja haavekuvien sijaan jonkinlaisiin laskelmiin niiden kannattavuudesta ja vaikuttavuudesta. Myös julkisten investointien pitää tavalla tai toisella maksaa itsensä takaisin. Mutta mitään laskelmia tai vaikuttavuusarviointeja ei ole esitetty. Verorahalla voi pelata ja ottaa riskejä?

Investointipakettia on vaikea muuttaa ja saada siihen mahtumaan mitään vaihtoehtoisia hankkeita, sillä paketti tuodaan kunnanvaltuustolle jo valmiiksi täytettynä. Jollei kunnanvaltuusto herää ja aktivoidu, esimerkiksi kunnan rakennusperinnön säilyttäminen jää haaveeksi.

Investointipaketista päätetään 11.12.2023 vuoden viimeisessä kunnanvaltuuston kokouksessa.

Heini Koukkari, kunnanvaltuutettu, Vapauden liitto

Valtuustopuheenvuoro 7.11.2023 : Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2024

Yhden yksikön tuloveroprosentin nosto tarkoittaa, että kunnan kassaan tulee ensi vuonna n. 4.1 milj euroa lisää rahaa niin kuin meille on laskelmiin perustuen kerrottu. Voimme vaihtoehtoisesti noston sijaan karsia ensi vuoden investointiohjelmasta hankkeita saman 4.1 milj euron edestä.

Pidän itse tätä hankkeiden karsimista tuloveron nostoa parempana vaihtoehtona, koska osa hankkeista on ei-niin-hyvin-perusteltuja ja muuta-kuin-aivan-akuutteja ja siksi huonosti tähän alijäämäisen taloudelliseen tilanteeseen sopivia. Toivoisin, että ohjelmaa käytäisiin kunnanjohdossa vielä kerran kriittisesti läpi. Etenkin Ylikylän salihanke on edellenkin ylimitoitettu suhteessa kunnan taloudelliseen kantokykyyn ja julkisen sektorin tehtävään.

Kun ensi vuoden investointiohjelman hankkeita ei kuitenkaan haluta karsia tai siirtää, pitäisi ymmärtää, että nämä hankkeet ovat kalliita, ne maksaa. Mutta tuloveroakaan ei haluta nostaa, vaan otetaan mieluummin lisävelkaa ja sanotaan, että maksetaan joskus myöhemmin. Tämä ei ole perusteltua.

Lisävelat ovat veronmaksajien edessä joka tapauksessa. Nuo velat ja niiden korkomenot tullaan maksamaan suhteessa suurempina veroina tulevaisuudessa ja katetaan sopeutusohjelman mukaisesti henkilöstö- ja muista käyttömenoista niin, että tuntuu. Mutta nämä palveluihin kohdistetut säästöt voivat kuitenkin aiheuttaa pidemmässä juoksussa ongelmia kunnan kehitykselle, taloudelle ja hyvinvoinnille niin kuin kaikki ymmärrämme. Kiitos.

Valtuustopuheenvuoro 9.10.2023: Kiinteän laajakaistan rakentaminen Kempeleen kunnan alueelle (Juurussuo, Rajakorpi, Ketolanperä)

Haluan tuoda esiin joitakin hankkeeseen liittyviä faktoja... Minusta mainitsemisen arvoinen asia on, että valokuitu vedetään kullekkin näistä kolmesta alueesta (Juurussuo, Rajakorpi, Ketolanperä), mikäli vähintään 50% kunkin alueen asukkaista ottaa liittymän. Näin on hankkeen toteuttaja Oulun seudun sähkö linjannut. Tässä mielessä asia jää lopulta näiden asianosaisten asukkaiden päätettäväksi ja se on hyvä.Liittymää tullaan tarjoamaan 100e hinnalla. 100e on tietysti nimellinen summa, ja sillä yritetään varmaankin houkutella käyttäjäksi ne taloudet, jotka eivät ole valmiita liittymästä enempää maksamaan, koska selviävät riittävän hyvin mobiililiittymällä. Nähtäväksi jää miten Rajakorvessa ja Ketolanperällä liittymästä innostutaan, asukkaiden kiinnostusta ei ole Oulun seudun sähkökään vielä kysellyt. Kysely on tarkoitus tehdä tulevana talvena ensi vuoden puolella.
Juttelin siis Oulun seudun sähkön valokuituasioista vastaavan Matti Kankaan kanssa ja sain sen käsityksen, että he aikovat myydä liittymää sellaisilla puheilla, että liittymää ei tule alueille koskaan, jos sitä ei nyt ota. Tämä tuskin on totta. Tietääkseni laajakaistatukeen on varattu rahaa jokaisen vuoden valtion budjetista vuodesta 2010 lähtien. Nyt nykyisen hallituksen hallitusohjelmaan laajakaistatuki ei kuitenkaan kuulu, mutta aivan hyvin tuki voi palata hallitusohjelmiin tulevien hallitusten aikana, riippuen hallituksesta.                                                                              Tänä vuonna ja edeltävänä vuonna laajakaistatukiohjelmaan varatut rahat ovat kuitenkin tulleet EU:n elpymisvälineestä.Olisin myös toivonut,, että tästä hankkeesta olisi keskusteltu valtuustosta jo valmisteluvaiheessa, eikä vasta nyt hankkeen valmistelun maaliviivalla. Kiitos.

Valtuustokysymys 11.9.2023 kunnan kunnallistekniikkaan(liikenneväyliin) saamista MAL-avustuksista

Taustaa:

MAL-sopimus on eduskuntakausittain neuvoteltava valtion ja suurimpien kaupunkiseutujen kahdenkeskinen sopimus liikenneväylien ja asuntojen rakentamista niin, että rakentaminen edistää yhdyskuntarakenteen näkokulmasta "kestävää kehitystä". Suurimpien kaupunkiseutujen kunnat, eli myös Kempele Oulun kaupunkiseudun kuntana, voivat siis sopimuksen puitteissa saada avustuksia väyliin ja asuntotuotantoon, kun suunnitelmat valtiota miellyttävät. Miten tämä sopimus osapuolten kesken joka neljäs vuosi neuvotellaan, ja erityisesti, millä mielin ja minkälaisin tavottein valtio ja sopimusosapuolena myöskin oleva maakuntaliitto neuvotteluihin mukaan lähtevät, siitä ei löydy tietoa, ja esimerkiksi netistä löytyvä "Oulun seudun MAL-sopimus 2020–2031, 8.10.2020", jossa määritellään sopimuksen sisältö vuosille 2020-2023, on kovin yleisluontoinen.

Asuntotuotannossa MAL-avustus koostuu korkotuesta ja huoneistokohtaisesta tuesta. Joillakin seuduin nämä MAL-avustusten turvin rakennetut edulliset vuokra-asunnot(ARA-tuotanto) ovat tuoneet mukanaan suuria määriä sellaista maahanmuuttajaväestöä, josta kuntalaiset eivät ole riemastuneet, ihmisiä, joita olisi ehkä järkevämpää auttaa lähempänä heidän omaa erikoista kulttuuripiiriään. Siksi olen ollut kuulolla ja pitänyt silmällä kirjainyhdistelmää MAL.

Valtuustokysymykseni koski kuitenkin kunnan liikenneväylien kunnallistekniikkaan saamia MAL-avustuksia. Teknisen johtajan vastaus ja kunnanjohtajan kommentti löytyy kokoustallenteesta https://www.youtube.com/live/7NH8FBY6Bfw?si=28mfRkPElrVuMsc_ kohdasta 48:53-51:45. Tekninen johtaja mainitsee tulevista kohteista Kempeleentien remontin Tiilitielle saakka "yhtenä esityksenä...", muitakin on? Vastaukset menettelevät ensimmäisenä kosketuksena aiheeseen. Mutta kokonaisuutena on siis kyse muustakin kuin pelkästään suurien väylähankkeiden saamasta tuesta niiden hintavuuden vuoksi.

Kysymys:

"Kunnallisteknisten hankkeiden valtiolta saamista MAL-avustuksista ei ole ollut vielä puhetta tämän valtuustokauden aikana. Aihe on kiinnostava, koska valtio käyttää MAL-sopimusta ja siihen liittyvää rahoitusta ohjauskeinona ja kannustimena. Kysyn siis minkälaisiin hankkeisiin MAL-avustusta on kuluvalla sopimuskaudella saatu (katujen, pyöräteiden rakentaminen?), mitkä ovat olleeet MAL-avustuksen kriteerit eli onko avustusta saanut esimerkiksi kaikkiin pyöräteihin tai tarvitseeko kohteen sijaita esimerkiksi joukkoliikennevyöhykkeellä? Kuinka suuren osan hankkeiden kokonaiskustannuksista avustus on kattanut? Tulevalle MAL-kaudelle 24-27 ajottuvat kunnallistekniset työt on varmaankin suurelta tiedossa...kuinka moneen näistä tullaan MAL-avustusta hakemaan ja mitkä nämä kohteet ja hankkeet ovat?"

Mielipidekirjoitus paikallislehti Rantalakeudessa 31.5.2023: Kempeleen kuntademokratiassa on kehitettävää

Jätin 22.5. Kempeleen kunnanvaltuustossa aloitteen, jonka tarkoitus on karsia valtuuston omiin menoihin käytettyjä turhia, vaikeasti perusteltavia kuluja. Valtuutettu Tuukka Myllymäki puolustautui kirjoituksessaan (RL 23.5.) kuitenkin turhaan, sillä en kritisoinut aloitteessani juhliin ja matkoille osallistuvia valtuutettuja. Kritisoin sen sijaan toimielimien puheenjohtajia, jotka vastaavat juhlien ja matkojen suunnittelemisesta ja täten niiden kustannuksista.

Myllymäki ylistää kirjoituksessaan myös Kempeleen valtuutettujen ja viranomaisten sujuvaa yhteistyötä ja nopeaa päätöksentekoa. Kempeleen kuntademokratian ongelma on kuitenkin se, että todellinen valta on lipsahtanut valtuuston ulkopuolelle eli viranomaisille. Tämä tarkoittaa, että kuntalaisten tarpeet priorisoidaan eli kakku jaetaan jo valtuuston ulkopuolella. Matkallaan valiokuntien, kunnanhallituksen ja valtuuston istuntojen läpi kakunpalat saavat vain päälleen paketin ja leiman. Voin vain kuvitella, miten pitkästyttävää Juha Sipilällä oli Kempeleen kunnanvaltuutettuna vuosina 2013-17.

Tuorein esimerkki valtuuston sivuuttamisesta on Ylikylän koulun salihanke, jonka tarveselvityksessä ja suunnittelussa valtuusto ohitettiin täysin. Valmis yksipuolinen selvitys ja pitkälle viety suunnitelma salin toteutuksesta oli esitetty kunnanhallituksen ja valtuustoryhmien puheenjohtajien seminaarimatkalla Tampereella. Kun pyysin kunnanjohtajalta esitystä koko valtuustolle, saimme ensin vain esityksen diat ja kunnanjohtajan ilmoituksen, että suunnitelma tuodaan pian kunnanhallituksen hyväksyttäväksi.

Esittely herui vasta, kun pyysin sitä vielä toistamiseen. Liikuntasalin eri hintaiset toteutusvaihtoehdot olisivat ilman muuta vaatineet avointa punnitsemista. Nyt valtuuston ohi toteutettavaksi valittu kallis vaihtoehto ylittää selkeästi koululiikunnan tarpeet.

Samaan aikaan neljäsosa kuntamme itäpuolen eli Kirkonkylän ja Santamäen oppilaista on koulussa jonkinasteisen oppimisen tuen tarpeessa. Edeltäneinä vuosina tähän lisääntyneeseen henkilöstötarpeeseen on pystytty vastaamaan valtion erityisavustuksen suomalla rahoituksella, joka kattaa kuluvana lukuvuonna kolmen erityisopettajan ja kahden koulunkäynninohjaajan palkat. Kirkonkylän koulun rehtorin Sami Paavolan mukaan kaikkien heidän työpanokselle on kova tarve.

Tulevalle lukuvuodelle 23-24 avustusta haettiin peräti viiden opettajan ja neljän ohjaajan työtehtävään. Avustusta ei kuitenkaan saatu lainkaan. Koska opetuksen lisäresurssien saamiseksi jouduttiin turvautumaan kunnan omiin määrärahoihin, oli kunnanhallituksen hyväksyttäväksi tuotu 17.4. esitys vain yhden opettajan ja kahden ohjaajan palkkaamisesta. Rahaa löytyy siis hulppeaan liikuntahalliin, olipa hintalappu mikä tahansa, mutta ei riittävän oppimisen tuen varmistamiseen koululaisille?

Edes viime talvena yhteisöllisyysvaliokunnassa nuijittua liikenneympyrän taideteoksen taiteilijavalintaa ei haluttu jättää päättäjien päätettäväksi. Nuorisovaltuuston ja seniorineuvoston tyrnäväläisen taiteilijan valintaa puoltaneet lausunnot ohitettiin käden heilautuksella, kun kulttuurijohtaja ja valiokunnan puheenjohtaja myivät valiokunnassa mielestäni jo ennen valiokunnan kokousta muualla tehdyn päätöksen. Kulttuurijohtaja totesi, että Kempele saisi mainosta, kun taideteos tulisi esille tunnetun kälviäläisen taiteilijan portfolioon.

Voi olla, että valiokuntamallilla on osasyynsä Kempeleen kuntademokratian hienoiseen anemiaan. Kunnan viranomaisjohtoa asianlaita tuskin haittaa, sillä he saavat lähes häiriöttä toteuttaa omaa visiotaan kunnan kehittämisestä. Mihin sitten tarvitsemme valtuutettuja ja koko raskasta luottamuselinorganisaatiota? Toimielinten kokouspalkkioihin ja muihin valtuutettujen aktiviteetteihin on tänäkin vuonna varattu Kempeleessä noin 650 000 euroa (ei sisällä keskusvaalilautakunnan menoja). Neljä vuotta kestävän valtuustokauden aikana kuntademokratia nielee verorahoja siis noin 2,6 miljoonaa euroa.

Kaventuneissa kuntademokratian puitteissa valtuutetun tärkein tehtävä onkin yrittää omalla aktiivisella otteella varmistaa, että viranhaltijoiden pyörittämässä kunnassa eri kuntalaisten tarpeet tulevat kuulluksi ja kunta kehittyy tasapainoisesti. Tällainen vaikuttaminen vaatii usein valtuutetulta tarjotun roolin ylittämistä, uskottavaa näkemysten perustelemista ja haastamista. Edellä mainittu kuntademokratian hintalappu huomioiden olisi myös harkittava luottamuselinorganisaation keventämistä. Voitaisiinko edes osa sen nielemistä verorahoista suunnata suoraan takaisin kuntalaisten palveluihin ja hyvinvointiin?

Heini Koukkari

valtuutettu ja yhteisöllisyysvaliokunnan jäsen, Vapauden liitto

Valtuustoaloite 22.5.2023: Luottamuselinorganisaation oman rahankäytön läpinäkyvyyden lisääminen

Jätän tämän aloitteen, koska olen hieman järkyttynyt. Olen järkyttynyt siitä, miten suruttomasti valtuusto käyttää kuntalaisilta kerättyjä verorahoja itsensä viihdyttämiseen.

Viimeisin järkytys oli yhteisöllisyysvaliokunnan Helsingin reissu: oli tavattu eduskunnassa ministeri ja kansanedustajia ja tutustuttu Oodi-kirjastoon. Yhden yön yli kestänyt kuuden henkilön matka maksoi kuntalaisille ravintolaillallisineen ja taksiajeluineen 3320e. Kaiken huippu oli matkalta päivärahana kuitatut 432e (72e/henkilö). Verohallinto, joka päättää vuosittain päivärahan suuruudesta, määrittelee sen "korvaukseksi tavallista suuremmista ruokailukuluista". Ihmettelen, mitä nämä tavallista suuremmat ruokailukulut itse kunkin kohdalla olivat, kun matkalla näyttää ohjelman ja laskujen mukaan olleen täysihoito.

Toinen esimerkki valtuuston pikkujoulut Oulun Lasaretissa viime jouluna, lasku yhteensä 14707e. Illan esiintyjän palkkio oli tästä 3214e, disco-järjestelyt 2750e. Jostakin syystä ilman kukkiakaan ei juhlissa pärjätty, kukista oli maksettu 574e. Eli ainakin noin 6500e kuin tuhka tuuleen.

En nyt siis puutu kokouspalkkioihin, en ansionmenetys- tai matkakorvauksiin, oikeus näihin on annettu kuntalaissa, vaan kyse on näiden kaikenlaisten luottamustoimen hoitamiseksi naamioitujen hupimatkojen ja juhlien kustannuksista, joita mielestäni kuntalaiset eivät ole velvoitettuja meille kustantamaan. Luottamushenkilön palkka on kokouspalkkio ja puheenjohtajilla lisäksi vuosipalkkio. Mitään muita etuoikeuksia ei hallintosäännössä mainita. Alun esimerkit olivat tietysti vain satunnaisia esimerkkejä, joissa ei ole mitään uutta tai poikkeuksellista. Suuressa kuvassa ne kertovat julkisen talouden alttiudesta yhteisten rahojen leväperäiselle käytölle.

Koska nämä seminaarimatkojen ja juhlien kulut ovat julkisia eli kuka tahansa saa niistä halutessaan tietoa, niin ehdotan, että tehdään niistä aidosti julkista tietoa. Julkaistaan kunnan nettisivuilla luottamuselinten (valtuuston, kunnanhallituksen, valiokuntien, lautakuntien ja neuvostojen) kokousten ja puhtaan koulutuksen ulkopuolinen rahankäyttö eli juuri seminaarimatkojen ja juhlien kustannukset eriteltynä ja vastuullisen eli toimielimen puheenjohtajan nimellä varustettuna. Uskon, että menojen erittely ja julkisuus loisivat painetta miettiä rahankäyttöä uudelleen, vähentää turhia kuluja monen lajin illallisista, taksimatkoista, kukkapuskista ja perusteettomista päivärahoista lähtien. Eli aletaan käyttämään yhteistä rahaa tehokkaammin myös omiin menoihimme valtuustona. Toinen vaihtoehto on maksaa kulut itse siltä osin kuin ne ovat luottamustoimen onnistuneen hoitamisen kannalta huonosti perusteltavissa. Siihen on kyllä kaikilla varaa.

Avoimuus ja läpinäkyvyys eivät ole julkilausuttuja arvoja Kempeleen strategiassa eli Kempele-sopimuksessa, mutta ne arvot sopivat myös tänne ja niitä on syytä vahvistaa, sillä ne vahvistavat yleisestikin kansalaisten luottamusta demokraattiseen järjestelmäämme.

Kempeleessä 22.5.2023

Heini Koukkari/Vapauden liiton valtuustoryhmä

Valtuustopuheenvuoro 24.4.2023: Kempeleen kotouttamisohjelman päivitys

Tämä uudistettava kotouttamisohjelma kävi meidän yhteiskuntavaliokunnan ohjauksessa...

Tässä ohjelmassa mainittiin, että Kempeleeseen tulevista maahanmuuttajista ,eli heistä joilla ei ole vielä Suomen kansalaisuutta, n. 28% on työllisiä. Koko työikäisestä väestöstä valtakunnan tasolla n. 75% on työllisiä, eli eroa on. Siitä ei kerrottu, paraneeko Kempeleeseen tulevien maahanmuuttajien työllisyys vuosien kuluessa. Joka tapauksessa parannettavaa kotouttamisessa tältä osin on.

2025 tulee valtakunnallisesti voimaan uudistettu Kotoutumislaki ja sen pitäisi lupauksien mukaan tarjota paremmat puitteet ja keinot sille, että maahanmuuttajat työllistyvät paremmin ja nopeammin. Valtakunnallisesti on siis myönnetty, että maahanmuuttajien työllistymisessä on ongelmia ja jotain pitää tehdä. Kahden vuoden 2025 päästä tulee siis tämä kotoutumisohjelmakin uusia ja tällä nyt uusitulla versiolla kyllä nämä kaksi vuotta pärjää. Kiitos.

Vapauden liiton talousarviopuheenvuoro, Kempeleen valtuusto, 7.12.2022

Tässä on tänään kunnanvaltuustossa pitämäni Vapauden liiton ryhmäpuheenvuoro vuoden 2023 talousarviosta. Talousarvio on suunnitelma tulevalle vuodelle siitä, kuinka paljon rahaa käytetään ja mihin. Talousarviossa esitetään myös kunnalle tulevan vuoden tavoitteet ja toimenpiteet, joilla noihin tavotteisin pyritään pääsemään kullakin kunnan toimialalla esimerkiksi työllistämisessä tai varhaiskasvatuksessa.

Arvoisa puheenjohtaja ja valtuusto,

Uutena valtuutettuna minulle on jo selvinnyt, ettei talousarvion valmisteluvaiheessa yksittäisellä valtuutetulla tai oikeastaan koko valtuustolla, ole enää kovin paljon vaikutusvaltaa. Menot budjetissa määräytyvät valtaosin aikaisemmin kunnan toimielimissä tehtyjen investointeja ja palveluita koskevien päätösten ja valtion antamien velvotteiden mukaan. Tietoa valmisteilla olevan talousarvion yksityiskohdista on kuitenkin saanut sitä valmistelevilta kunnan viranomaisilta, kiitos siitä.

Meille Vapauden liitossa, kuten oletettavasti kaikille muille puolueille täällä, on tärkeää kunnan itsenäisyys, kuntalaisten vapaus päättää itse omasta elinympäristöstään, pitää se turvallisena, viihtyisänä, yhteisvastuullisena. Ouluun liitettynä valta siirtyisi tässä suhteessa muille, Kempele nähtäisiin pelkkänä asuinalueena ja sijoituspaikkana. Tämä itsenäisyyden säilyttäminen edellyttää hyvää talouden pitoa.

Ensi vuoden talousarviossa erityisen iloisia olemme talousarvioon sisältyvästä määrärahasta, joka mahdollistaa museonhoitajan työsuhteen muuttamisen ympärivuotiseksi. Meillä on aktiivinen ja päämäärätietoisesti toimiva kotiseutuyhdistys Kempele-Seura. Juttelin heidän aktiiviväen kanssa ja minulle kerrottiin, että museohoitajan työsuhteen jatkamista myös kesäajan ulkopuolelle on ajettu seuran perustamisesta saakka ja nyt vihdoin lopulta toive on toteutumassa.

Museonhoitaja yhdessä perinnetoimikunnan ja Kempele-Seuran kanssa tulee saamaan paljon aikaan, vahvistamaan kotiseutuidentiteettiä, kunnan henkistä elämää ja pitovoimaa. Ja vain tällä pienellä panostuksella.
Rauhan säilyttäminen on tärkeää, sillä meille kuntaankin on sodan seurauksena tulossa lisämenoja etenkin sähkön, lämmön ja elintarvikkeiden hinnannoususta. Sähkön ja lämmön osalta lisämenojen on arvioitu olevan vajaat 1.2 milj euroa. Näille rahoille olisi ollut hyödyllisempääkin käyttöä. Jos jotain hyvää energiakriisissä on ollut, niin se on pistänyt kunnan ja itse kunkin miettimään, missä käytössä energiaa on ehkä mennyt hukkaan.

Toivottavasti kuitenkin Kempeleenkin kouluissa on kasvamassa uusi viisaampi itsenäisesti ajatteleva sukupolvi, jolla on halua tehdä rauhantyötä, lisätä kansojen ja valtioiden välistä keskustelua ja ymmärrystä ennakkoluulojen, aitojen, blokkien ja asevarusteluun sijaan.

Kempeleen Vapauden liitto toivottaa hyvää ja rauhallista joulua niin valtuutetuille, sekä virkamiehille kuin etenkin Kuntalaisille!

                         Mielipidekirjoitus paikallislehti Rantalakeudessa 28.10.2022

Valtuustokysymys 24.2.2022: Tahkoseläntien liikennejärjestelyistä

Linnakankaalta lähtee Juurussuolle Tahkoseläntie. Tahkoseläntien varrella sijaitsee Kempeleen kunnan ainoa ylijäämämaiden läjitysalue. Läjitysalue on talvisin myös lumenkaatopaikka.

Erillinen kevyenliikenteen väylä loppuu Tahkoseläntien varrella Linnakankaalta tullessa n. 200 m ennen läjitysalueelle kääntyvää tietä eli jalankulkijat, pyöräilijät ja mopoilijat joutuvat tuolla 200 metrin matkalla käyttämään samaa tietä kuin läjitysalueelle kulkeva raskas kuorma-autoliikenne. Tämä raskas liikenne on verrattavissa työmaaliikenteeseen. Yleensä kevyt liikenne erotetaan työmaaliikenteestä.

Tällä hetkellä Juurussuolta kulkee Linnakankaalla koulussa 12 oppilasta, joista 11 on koulukuljetuksessa läpi vuoden ja yksi vain talvikautena 1.11-31.3. Koululaiset eivät kuitenkaan aina käytä koulukuljetusta ja tiellä kulkee myös muita pyöräilijöitä ja jalankulkijoita. Tie on valaisematon.

Kunta sai 4.4.2019 kuntalaisaloitteen "Kevyen liikenteen väylän jatko", jossa toivottiin ns. penkkatietä Tahkoseläntien reunaan tuolle 200m matkalle. Vastaus viivästyi, se tuli 26.3.2021, ja siinä todettiin, että kevyen liikenteen väylän jatkolle ei nähdä tarvetta, koska tiellä ei ole "määrällisesti merkittävää koululaisliikennettä".

Tämän aikaisemman aloitteen jättänyt kuntalainen toivoo, että kevyen liikenteen turvallisuus ko.tienpätkällä arvioitaisiin uudelleen nimenomaan tiellä kulkevan raskaan liikenteen vuoksi. Edelleenkin toiveena on vain yksinkertaisempi sorapäällysteinen penkatie, joka olisi tavallista kevyenliikenteen tietä halvempi tehdä. Kuluja tulisi jonkun verran talviaurauksesta, arviolta n. 300e/vuosi.

Kempeleessä 24.2.2023

Heini Koukkari