Ensimmäinen askel rauhaan Ukrainassa? Mielipidekirjoitukseni Kalevassa 14.10.2026

Saksan ja Venäjän ulkoministereiden tapaaminen syyskuun lopulla YK:n yleiskokouksessa oli odottamaton uutinen. Moni piti tapaamista Saksan nykyisen johdon myönnytyksenä maan poliittisissa voimasuhteissa tapahtuneelle muutokselle.

Saksi-Anhaltin osavaltiovaalien jälkeen liittokansleri Merz oli tehnyt laskelmia ja esitti lehdistötilaisuudessa, että rauhanneuvotteluita Venäjän kanssa kannattavien ja Ukrainalle annettavan avun kyseenalaistavien puolueiden kannatus oli ollut yhteensä 57,7 prosenttia. AfD:n lisäksi näihin puolueisiin lukeutuivat vasemmistolaiset Die Linke ja BSW.

Ukrainan sodan alkuvaiheen rauhanneuvotteluista löytyy kattava esitys huhtikuussa 2024 ilmestyneessä artikkelissa "The Talks That Could Have Ended the War in Ukraine". Niin Ukraina kuin Venäjä olivat olleet valmiita kompromisseihin sodan lopettamiseksi.

Jotta Ukrainalle annettavista monenkeskistä turvatakuista olisi voitu sopia, olisi myös lännen pitänyt liittyä neuvotteluihin. Lännellä ei kuitenkaan ollut halua dialogiin Venäjän kanssa. Kuten Ukrainan pääneuvottelija David Arakhamia on julkisuudessa kertonut, 9. huhtikuuta 2022 Kiovaan tulleen Boris Johnsonin viesti oli ettei Venäjän kanssa neuvotella vaan soditaan.

USA oli koonnut jo ennen sotaa ympärilleen liittouman, joka oli sitoutunut aseistamaan Ukrainaa ja asettamaan Venäjälle "murskaavat" sanktiot. Jos sodan uhrien välttäminen ei ollut prioriteetti, on helppo ymmärtää, että liittouma halusi jatkaa sotaa, johon se oli valmistautunut, ja jonka se uskoi nopeasti voittavan.

Kaikki ei ole kuitenkaan mennyt niin kuin länsi toivoi. Pakotteet ja muut yritykset eristää Venäjä eivät murskanneet maan taloutta ja Venäjä on pystynyt jatkamaan sodankäyntiä.

Mutta mikäli muutos Saksan poliittisissa voimasuhteissa jatkuu ja Saksa päättää lopettaa Ukrainalle antamansa tuen, on myös jo USA:n vetäydyttyä korvaavia tukijoita vaikea löytää. Tällöin Saksa todennäköisesti painostaa Ukrainaa hyväksymään sille esitetyt rauhanehdot ja sota päättyy.

Jos ei ole perehtynyt sotaa edeltävien vuosien tapahtumiin, rauhanehtoihin vääjäämättä kuuluvat alueluovutukset voivat tuntua epäoikeudenmukaiselta. Kuitenkin vuoden 2010 presidentinvaalit Ukrainassa voittanut Viktor Janukovitsh kannatti hyviä Venäjä-suhteita ja suhtautui kielteisesti Nato-jäsenyyteen. Toisella kierroksella Janukovitsh sai Donetskissa 93 prosenttia, Luhanskissa 92 prosenttia ja Krimillä 82 prosenttia hänen ja Nato-myönteisen ehdokkaan kesken jakautuneista äänistä.

Mutta Janukovitsh ei saanut käydä kauttaan loppuun, kun ultranationalistit syrjäyttivät hänet helmikuun 2014 vallankaappauksessa ja valitsivat Ukrainalle näin laittomin keinoin itseään enemmän miellyttävän tien.

Mikäli rauhanneuvotteluiden ja alueluovutusten seurauksena osa Itä- ja Etelä-Ukrainan alueista nyt irrottautuu lännen suuntaan katsovasta Keski- ja Länsi-Ukrainasta, tapahtuu se, mikä olisi voinut tapahtua verettömästi, mikäli maan jakautuneisuus olisi tunnustettu jo aikaisemmin.

Heini Koukkari

Kempele