Kempeleen Perussuomalaisista, osa 1 ja 2

OSA 1

Vaihdoin viime syksynä puoluetta Perussuomalaisista Vapauden liittoon, syitä loikkaukseen en ole vielä juurikaan avannut. Tässä jotakin.

Ensimmäisessä kuvassa on kuvakaappaus Rantalakeuslehdestä, jossa Kempeleen Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtajaksi itse itsensä valinnut Janne Halunen kommentoi viime syksyistä loikkaustani: "Yhteistyökyvyttömyys ei kuntatasolla toimi". Siis yhteistyökyvyttömyys... mitä Halunen sillä mahtaa tarkoittaa?

Viime vuonna kuuluessani vielä Kempeleen Perussuomalaisten valtuustoryhmään sain kuulla yhteistyökyvyttömyydestäni yhden ainoan kerran. Kerron siitä.

Valtuustoryhmämme (puolueen valtuustoryhmä koostuu varsinaisista valtuutetuista ja varavaltuutetuista) varavaltuutettu Kaisto otti Whatsapp -ryhmässämme esiin aloitteen, jonka hän oli tehnyt edellisellä valtuustokaudella, silloin Keskustan valtuutettuna. Aloitetta ei tuolloin hyväksytty.

Ongelma, jota aloite oli käsitellyt, oli edelleen olemassa ja Kaisto toivoi, että me Perussuomalaisten varsinaiset valtuutetut tekisimme siitä uuden aloitteen. Kun kukaan muu Perussuomalaisten valtuutettu ei osoittanut asiaan mitään kiinnostusta, päätin tarttua siihen, koska sitä vartenhan valtuustossa ollaan, että epäkohtiin yritetään saada parannusta.

Rupesin siis selvittelemään asiaa, se liittyi Tahkoseläntien liikennejärjestelyihin. Asia nousi esille Whatsapp-ryhmässämme vielä myöhemminkin, mutta kukaan muu valtuutettu ei kommentoinut sitä millään tavalla.

Sain asian lopulta hanskaan ja päätin tehdä siitä valtuustokysymyksen kunnan tekniselle osastolle. Kun puheenjohtajamme Halunen sai tietää, että tekisin valtuustokysymyksen, hän huolestui: miksi en ollut tehnyt kysymystä yhteistyössä muiden kanssa!

Puheenjohtajamme Halunen ei aikanani Perussuomalaisissa osallistunut yhdenkään valtuustokysymyksen tai aloitteen tekemiseen. Nyt häntä siis huoletti, kun joku muu tekee jotakin ja osoittaa näin aktiivisuuttaan. Minun olisi vähintäänkin pitänyt esittää valtuustokysymys Perussuomalaisten valtuustoryhmän nimissä. Siis unohtaa täysin se tosiasia, että olin itse ainoana nähnyt sen eteen kaiken vaivan ja työn.

Tämä on siis Kempeleen Perussuomalaisten näkemys yhteistyökyvyttömyydestä...

"Yhteistyökyvyttömyyttäni" muisti myös Perussuomalaisten varavaltuutettu Karjalainen alleviivata julkisella Facebook-tilillä eduskuntavaalien aikaan (toinen kuva). Edellä oli ollut puhetta Vapauden liiton kempeleläisistä eduskuntavaaliehdokkaista. Voihan sitä noinkin vaalien tulokseen yrittää vaikuttaa...

"Tsekatkaa, ettei tyyppi oo muiden kanssa riitaantuvaa tyyppiä..." Kommentoin tätä toisella kertaa. Nimittäin riitelijän maineen Kempeleen Perussuomalaisissa saa, kun vastustaa mielivaltaa ja puolustaa oikeudenmukaisuutta.

(21.4.2023)

OSA 2

Aivan kohta on kulunut jo vuosi siitä, kun vaihdoin puoluetta. Koska puolueet saavat isoja puoluetukia ja paikallispolitiikka- ja poliitikot syövät paljon kuntienkin verorahoja, on hyvä, että puolueiden toimintaa (ja toimimattomuutta) valoitetaan myös suurelle yleisölle. Palaan asiaan jossakin muodossa tämänkin jälkeen.

Kun kuntavaalit 2021 oli kesäkuussa käyty ja tulokset selvinneet, PS:n uusi valtuustoryhmä kokoontui pian Vihiluodossa. Kempeleessä PS:n paikkamäärä oli tuplaantunut kolmesta kuuteen. Jostakin syystä jo ensimmäisessä kokoontumisessa puhe meni tuleviin 2023 eduskuntavaaleihin. Kempeleen PS:lle olisi tulossa ainakin yksi ehdokaspaikka aikaisempien eduskuntavaalienvaalien tapaan.

Halunen oli ollut Kempeleen PS:n ehdokkaana kahtena edellisenä kertana. Nyt hän ilmoitti, että hän pääsee kansanedustajaksi, jos me kaikki paikalla olleet ja meidän kaikkien suku äänestämme häntä...

Alkutalvesta 2022 oli aluevaalit. Kempeleen PS:stä oli ehdolla neljä ehdokasta. Olin ehdolla ja sain enemmän ääniä kuin loput kolme muuta yhteensä, joista Halunen oli yksi. 

Vaalien aikaan teltallamme oli käynyt eräs entinen PS:n valtuutettu. Hän kertoi äänestäneensä minua, koska uskoi, että pystyin vaikuttamaan. Toisin sanoen, hän ei uskonut kolmen muun Kempeleen PS:n ehdokkaan vaikutusmahdollisuuksiin. Hän tiesi, mitä peliä vaikuttaminen oli, eikä nähnyt Halusellakaan siihen mahdollisuuksia.

Koitti kesä 2022. Kysyin Kempeleen PS:n valtuustoryhmän Whatsapp-ryhmässä, laittaako Kempeleen PS vaaleihin ehdokkaan. PS:n paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Jalonen ilmoitti, ettei laita. Ajattelin, että asia on selvä. Eräs PS:n varavaltuutettu kuitenkin halusi, että lähtisin ehdokkaaksi. Selvitimme asiaa. PS:n Oulun piirin puheenjohtaja Ahti Moilanen ilmoitti, että Oulun piirin paikat olivat täynnä, siitäkin huolimatta, että oli vasta heinäkuu ja Kempeleelle oli aina kuulunut yksi paikka.

Halunen oli vähän aikaisemmin kertonut minulle, että Moilanen on hänen hyvä ystävänsä. Arvatenkin hän oli tehnyt Moilaselle selväksi, että ainakin minun tie ehdokkuuteen tukitaan? Kempeleen PS:n olisi aluevaalien tuloksen pohjalta ollut vaikea perustella kenenkään muun kuin minun nimeämistä ehdolle, joten eduskuntavaaliehdokkuutta ei annettu kenellekään, näin luulen.

Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun asiat Kempeleen PS:ssä pyörivät mielivallan tahtiin. Pidin epätodennäköisenä, että voimasuhteet puolueen paikallisyhdistyksessä muuttuisivat tulevaisuudessakaan. Tulevaisuudennäkymiä täytyi siis lähteä etsimään muualta.

(21.9.2023)