Majavan pelastava paluu
En ole nähnyt majavaa luonnossa. Ne ovat pääsääntöisesti yöeläimiä ja siksi Ranuan eläinpuiston majavatalossakin oli minua tänä kesänä odottamassa vain kolme toisissaan kiinni nukkuvaa majavakerää.
Edesmennyt isäni näki majavan kerran... retkellä Pohjois-Karjalassa. Yöllä viereiseltä lammelta oli alkanut kuulua kummallista ääntä. Äänen aiheuttaja ei ollut kiviä veteen viskova karhu niin kuin isä oli ensin pelännyt, vaan majava, joka löi leveää häntäänsä vedenpintaan.
Majavat varoittavat laumaansa lyömällä häntää vedenpintaan. Ehkä kotilammen rannalle ilmestynyt teltta oli herättänyt majavan huolen...
Tänään ja ennen
Luonnonvarakeskuksen arvion (vuosi 2024) mukaan Suomessa on noin 3300-3500 euroopanmajavaa ja 10 300-19 100 amerikanmajavaa. Itä-Suomessa olevat majavat polveutuvat Suomeen aikaisemmin istutetuista amerikanmajavista. Länsi-Suomesta löytyy euroopanmajavaa, joka polveutuu Norjasta tuoduista yksilöistä.
En tiedä, kuinka paljon majavia Suomessa on parhaimpina aikoina ollut, mutta 1800-luvun kuluessa ne oli metsästetty niin Suomessa, muualla Euroopassa kuin Pohjois-Amerikassa liki sukupuuttoon. On arvioitu, että Pohjois-Amerikassa oli ennen eurooppalaisten saapumista 60-400 miljoonaa majavaa. Alimillaan koko Pohjois-Amerikan majavakannan on arvioitu painuneen noin 100 000 yksilöön.
Pohjois-Amerikan maisemassa muinainen majavakanta näkyi huomattavasti suurempana pintavesien määränä. On arvioitu, että pintavettä on ollut tuolloin yli 609 000 neliökilometriä enemmän kuin sitä on tällä hetkellä. Ja kuten on myös todettu, se on enemmän kuin Arizonan ja Nevadan pinta-alat yhteensä! Tällä vedellä on ollut valtava merkitys luonnolle ja luonnonolosuhteisiin.
Pohjois-Amerikan majava elpyy
Myös Pohjois-Amerikassa majava on elpymässä ja palaamassa entisille elinalueilleen, joka käsittää melkein koko Pohjois-Amerikan alueen. Tällä hekellä sen kannaksi on arvioitu noin 10-15 miljoonaa yksilöä.
Kannan elpyminen on alkanut näkymään myös ympäristössä: Majavat kaatavat puita patojen ja pesien rakennusmateriaaliksi ja ravinnoksi (rungon nila ja lehdet) ja voivat näin aiheuttaa satovahinkoja (hedelmäpuut) ja vahinkoja metsätaloudelle.
Toinen esiin tullut ihmisen kannalta ongelmallinen vaikutus on ollut majavien rakentamien patojen aiheuttamat tulvat. Majavat voivat esimerkiksi padota teiden ojarumpuja ja aiheuttaa näin teiden tulvimista ja tievaurioita.
Amerikassa onkin syntynyt tarve keksiä keinoja vahinkojen ehkäisemiseksi ja ihmisen ja majavan yhteiselon mahdollistamiseksi.
Keinoja on keksitty ja on syntynyt organisaatiota, jotka auttavat löytämään ilmenneisiin ongelmiin ja haasteisiin paikallisesti räätälöidyt ratkaisut: ks. beaverinstitute.org , coexistwithbeavers.org. Tuore organisaatio on esimerkiksi viime vuonna perustettu Southeast Beaver Alliance, jonka monipuolista ja laadukasta ensimmäistä webinaaria päädyin myös minä täältä Atlantin takaa seuraamaan. Ajankohtaisesta aiheesta on myös tuotettu kansallinen, päivitettävä ja kehuttu opas:
Majava palvelee
On ymmärretty, että ihmisen ja majavan yhteiseloa tukevat ratkaisut voivat olla paitsi toistuvaa majavien pyydystämistä taloudellisempi ja kestävämpi ratkaisu, ne myös antavat mahdollisuuden majavien tarjoamille korvaamattomille palveluksille, niille samoille palveluksille, joita se tarjosi Amerikan luonnolle ja ihmisille aikoina, jolloin niiden kanta oli vielä vahva.
Majavien rakentamat padot pidättävät taakseen valuma-alueilleen satanutta vettä ja vähentävät niin alajuoksun uomiin saapuvia virtaushuippuja ja siten tulvariskiä. Tällaiselle tulvien hallinnalle on Amerikassakin tarvetta. Myrskysateisiin liittyvät tulvat aiheuttavat tuhoa ja vaaraa myrskytuulien voiman ohella.
Toiseksi, padot hidastavat veden virtausta valuma-alueilta mereen ja antavat näin lisäaikaa veden imeytymiselle maahan ja pohjavesiin ja kasvattavat kasvattavat siten pohjavesivarastoja. Myös pohjavesivarastojen kasvattamiselle on Amerikassa monin paikoin tarvetta.
Samaan veden virtauksen hidastumiseen liittyy se, että majavien padot tasoittavat veden virtausta sadeaikojen yli myös kuiville kausille. Näin ne vähentävät maastopalojen riskiä ja leviämistä.
Kuivemmilla alueilla vesitalouden paraneminen lisää kasvillisuuden tuottoa ja luo siten paremmat olosuhteet esimerkiksi karjan laidunnukselle ja riistaeläimille. Ja niin edelleen.
Suomessa ei ole vedestä puutetta, mutta tulvat voivat olla paikoitellen ongelma. Siksi kannattaa miettiä, voisiko majava auttaa tulvariskien hallinnassa myös täällä?
Linkkejä:
Suomessa parhaimmaksi paikaksi majavien havaitsemiseksi on mainittu Isojärven kansallispuisto ja Evon retkeilyalue.
Ben Goldfarb on kirjoittanut Amerikan majavien "historian": Eager: The Surprising, Secret Life of Beavers and Why They Matter. Tällä videolla tiivistelmä kirjan annista.
Majavista ei vielä Suomessa juuri puhuta. Suomen euroopanmajavan ydinalueelle kuuluvan Lapväärtinjokilaakson Natura-alueen hoito- ja käyttösuunitelmassa on myös mietitty majavakannan hoitoa s. 99-107.