Mustavalkoinen ajattelu on riskeistä suurin -Vaalikirjoitukseni Kalevassa 14.5.2024

Kävimme 80-luvun alussa automatkoilla Euroopassa. Muistan edelleen Saksasta katupylväisiin liimatut mustavalkoiset terroristien kuvat. Lapsen silmään kuvien henkilöt, etsintäkuulutetut RAF-terroristit, edustivat käsittämätöntä pahaa. Jos näkisin samat kuvat tänään, ne eivät olisi enää niin mustavalkoisia. Näkisin niissä yhteiskunnan ja maailman, jossa kuvien henkilöt elivät ja ymmärtäisin heidän henkilökohtaisia motiivejaan, miksi kukin heistä päätyi toimimaan niin kuin toimi. Aikuistuminen merkitsee sitä, että oppii näkemään asioita laajemmassa yhteydessä, ymmärtämään, miksi tapahtuu niin kuin tapahtuu ja miksi asiat eivät aina mene niin kuin pitäisi ja olisi oikein.

Aikuistenkaan maailmasta mustavalkoinen tapa jakaa ihmiset hyviin ja pahoihin sekä tapa antaa toisen ihmisen teoille tai sanoille äärimmäisiä ja nurin käännettyjä merkityksiä ei ole kadonnut. Ei voi tietää, onko silloin kyse kypsymättömyydestä ja maailmankuvan kapeudesta vai mustamaalauksesta ja ennakkoluulojen kylvämisestä -ihmisten tarkoituksellisesta harhaanjohtamisesta. Erityisen vakavaa mustavalkoisuudesta tulee, jos korkean tason päättäjät tekevät suuria ja kauaskantoisia ratkaisuja ennakkoluulojen ja vajavaisen maailmankuvan pohjalta.

EU:n ulko- ja turvallisuusasioista vastaava espanjalainen Josep Borrell vieraili hiljattain Iso-Britanniassa ja puhui 3.5. Oxfordin yliopistossa. Puheessaan hän maalaili, miten Putin haaveilee neuvostoajan suuruudesta ja vaikutusvallasta ja miten Venäjää pidetään siksi suurimpana eksistentiaalisena riskinä Euroopalle. "Jos Putin onnistuu Ukrainassa, hän ei pysähdy sinne". Väitteet ovat vakavia.

Vaikka Borrell piti puheensa yhdessä maailman johtavimmista yliopistoista, perustelut hänen väitteilleen eivät olleet sen kummempia kuin ne, jotka voi kuulla pikkupaikkakunnan puistoparlamentissa. Borrell kehotti lukemaan uudestaan Putinin Munchenin turvallisuuskonferenssissa vuonna 2007 pitämän puheen. Hän viittasi myös vuoden 2008 tapahtumiin Georgiassa ja vuoden 2014 tapahtumiin Krimillä. Kuitenkin tosiasia on, että jos näitä "todisteita" tarkastellaan kriittisesti, ne eivät anna perusteita Borrellin johtopäätöksiin Venäjän aikomuksista tai toimiin, joita niiden pohjalta on jo tehty esimerkiksi Ukrainan sotaan liittyen.

Lähdin ehdokkaaksi eurovaaleihin Ukrainan sodan turhien uhrien vuoksi. Jos tulen valituksi europarlamenttiin, en hyväksy EU:n mustavalkoiselle ajattelulle ja huonoihin perusteluihin nojaavaa
ulkopolitiikka. Venäjällä oli ymmärrettävä syy huolestua rajojensa puolustuskyvystä NATO:n tarpeettoman laajentumispyrkimyksen seurauksena. Muistan myös, miten Suomi selvisi hyvin kylmän sodan vuodet Neuvostoliiton naapurina. Mutta silloin luottamuksen ja yhteisymmärryksen eteen tehtiin töitä. Kempeleen yläasteella madalsimme aitaa opiskelemalla venäjän kieltä.

Heini Koukkari, Kempele
eurovaaliehdokas, Vapauden liitto