Kiristys poliittisena voimana: Presidentti Clinton ja kaapatut puhelut
Vuonna 2014 toimittaja Daniel Harper julkaisi kirjan "Clinton, Inc.: The Audacious Rebuilding of a Political Machine" Clintonien uudesta noususta Bill Clintonin vuonna 2001 päättyneen presidenttikauden jälkeen.
Eräässä tuoreessa uutisraportissa nostetaan esiin Halperin kirjassa mainittu Clintonin presidenttikaudelle ajoittuva mahdollinen kiristysyritys. Asia on nyt ajankohtainen, sillä Jeffery Epsteinin epäillään osallistuneen poliitikkojen ja johtajien kiristämiseen vieraan valtion hyväksi.
Monica Lewinsky oli aloittanut harjoittelijana Valkoisessa talossa heinäkuussa vuonna 1995. Pian talossa oli kiinnitetty huomiota siihen, että Lewinsky vietti liian paljon aikaa Clintonin kanssa ja neito oli siirretty pois (toiseen työpaikkaan Pentagoniin) huhtikuussa 1996. Lewinskyn suhde Clintoniin oli kestänyt marraskuusta 1995 toukokuuhun 1997 eli se oli jatkunut vielä senkin jälkeen, kun Lewinsky jätti Valkoisen talon.
Lewinsky oli oikeudelle antamassaan todistuksessa (ilmeisesti 6.8.1998) selvittänyt myös hänen ja Clintonin tapaamista Valkoisessa talossa vuoden 1997 maaliskuussa. Tämän tapaamisen yhteydessä Clinton oli kertonut Lewinskylle, että jonkun maan suurlähetystö oli kaapannut heidän kahdenkeskeisiä puheluita. Tapaamisen yhteydessä Clinton oli myös tarjonnut Lewinskylle yhteistä peitetarinaa, mikäli puhelut tulevat julki.
Seuraavan vuoden syksyllä, 15-23. lokakuuta vuonna 1998, Clinton oli isännöinyt Israelin ja palestiinalaisten välisiä rauhanneuvotteluita Marylandissa. Neuvottelujen päätteeksi Israelin pääministeri Netanyahu oli lähestynyt Clintonia yksityisesti ja esittänyt rauhansopimuksen hyväksymisen ehdoksi israelilaisen vakoojan Jonathan Pollardin vapauttamista. Pollard oli jäänyt vuonna 1985 kiinni vakoilusta.
Halperin kirjassaan esittämän (ja ilmeisesti Bill Clintonilta peräisin olevan) tiedon mukaan Netanyahu olisi tässä yhteydessä nostanut esiin Israelin hallussa olevat nauhat Clintonin ja Lewinskyn välisistä puheluista. Clinton ei kuitenkaan hyväksynyt Netanyahun vaatimusta Pollardin vapauttamisesta. Nauhatkin olivat siinä vaiheessa menettäneet jo suurimman arvonsa, sillä Clintonin ja Lewinskyn suhde oli tullut julkisuuteen toista kautta saman vuoden tammikuussa ja asiaa oli puitu oikeudessa jo kaksi kuukautta aikaisemmin elokuussa.
Mistä Clinton oli saanut vuoden 1997 alkupuolella tiedon hänen ja Lewinskyn välisten puheluiden kaappaamisesta ja kuka puhelut oli alunperin kaapannut? Edellä mainittu uutisraportti nostaa esiin sen tosiseikan, että Netanyahu oli tavannut Clintonin Valkoisessa talossa 12-14. helmikuuta 1997. Samana vuonna, ennen kuin Lewinsky sai maaliskuussa kutsun Valkoiseen taloon, Clinton oli tavannut muidenkin maiden edustajia. Voi myös olla, että tieto kaapatuista puheluista oli saatu muuta kautta kuin ulkomailta tulleelta valtiovieraalta.
Mikäli Halperin kirjassaan esittämä väite siitä, että Netanyahu oli ottanut kaapatut puhelut esiin syksyn 1998 rauhanneuvottelujen yhteydessä, kuten edellä on esitetty, on totta, voidaan näiden nauhojen esiin ottamista pitää kiristyksenä. Halper itse on tätä mieltä kirjassaan: "But the very mention of them was enough to constitute a form of blackmail".
Herää myös kysymys, menikö tässä tapauksessa vieraan valtion tiedustelupalvelu tai joku muu toimija niin pitkälle, että se järjesti Lewinskyn Valkoiseen taloon Clintonille syötiksi? Clintonin heikkous oli tullut tietoon jo hänen presidenttikautensa (1993-2001) alkupuolella vuonna 1994, jolloin Clintonin entinen työntekijä Paula Jones oli haastanut hänet oikeuteen seksuaalisesta häirinnästä. Oletettu "rikos" oli tapahtunut vuonna 1991 Clintonin ollessa vielä Arkansasin kuvernöörinä.
Ja kysymys, ehdittiinkö nauhoja käyttämään kiristystarkoituksessa jo ennen lokakuun 1998 rauhanneuvotteluita?