Saako Ukraina päättää itse rauhanehdoistaan? Mielipidekirjoitukseni Kalevassa 13.2.2026.

Kun USA:n presidentti Donald Trump astui virkaan viime vuoden alussa, Ukrainan sodan osapuolten välille alettiin solmia neuvotteluyhteyksiä. Myös Venäjän ja Ukrainan edustajat tapasivat ensimmäistä kertaa sitten sodan ensi kuukausien.
Loppuvuodesta Trumpin ja Venäjän neuvottelijat aloittivat työn, joka tuotti niin kutsutun 28 kohdan suunnitelman. Myös presidentti Zelenskyin neuvonantaja oli mukana.
20. marraskuuta USA:n armeijan edustajat matkustivat Kiovaan esittelemään suunnitelmaa itse presidentti Zelenskyille. Seuraavana päivänä Zelenskyi keskusteli siitä myös varapresidentti J.D Vancen kanssa videoyhteyden välityksellä. "Epätoivoisesti haluaa kansamme sodan jo loppuvan", Zelenskyi totesi vielä samana päivänä ukrainalaisille suunnatussa puheessaan.

Suunnitelma oli kuitenkin vuotanut julkisuuteen. Sitä pidettiin "venäläisten tekemänä", eikä se kelvannut kaikille. Huomattavaa on, että tyytymättömien joukkoon kuului myös USA:n ulkoministeri Marco Rubio.
Sveitsin Geneveen järjestettiin pikaisesti kokous, jonne myös Eurooppa lähetti edustajansa. Rubion johdolla kokouksessa suunnitelmasta pudotettiin pois kohtia, jotka liittyivät Venäjälle tärkeisiin kynnyskysymyksiin. Käytännössä suunnitelma torpedoitiin alas. "Rubio lensi Geneveen ottamaan ohjat neuvotteluista, jotka olivat menossa raiteilta", kuvasi New York Times.
Arvattavaksi jää, miten olisi käynyt, jos suunnitelma ei olisi vuotanut ja valmistelua olisi voitu jatkaa Trumpin, Venäjän ja Ukrainan neuvottelijoiden kesken niin kuin oli suunniteltu.
Viikko Geneven kokouksen jälkeen Euroopan komission ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajat, Naton pääsihteeri, Ukrainan presidentti ja seitsemän Euroopan maan johtajat, joihin lukeutui myös presidentti Stubb, kokoontuivat puhelinkonferenssiin.

Konferenssin anti vuodettiin Der Spiegel -lehdelle. "Euroopan johto ei luota Ukrainan ja Venäjän kanssa rauhanneuvotteluja käyviin Trumpin neuvottelijoihin", lehti uutisoi. Stubbin kerrottiin todenneen, ettei Ukrainaa ja Volodymyria voi jättää keskenään Trumpin neuvottelijoiden kanssa.
Euroopan johtajien luottamuspula Trumpin neuvottelijoita kohtaan johtunee siitä, että osapuolet näkevät sodan ja rauhan ehdot eri tavalla. Trump ja hänen hallintonsa on usein toistanut, ettei presidentti Bidenin aikana alkanut sota ole heidän sotansa, ja heidän ensisijainen päämääränsä on lopettaa verenvuodatus. Eurooppalaisille lähtökohtana on ollut se, etteivät "maata väkisin valtaavat kansakunnat saa palkkiota aggressiostaan".
Jos Suomen ulkopolitiikka nojaa "arvopohjaiseen realismiin", realismia olisi perehtyä Ukrainan todellisiin mahdollisuuksiin parantaa asemiaan rintamalla ja toisaalta sodan taustoihin ja myöntää, että syyllisiä löytyy monesta suunnasta.
Arvoista puolestaan kertoisi se, että antaisimme ukrainalaisten itse päättää haluavatko he jatkaa sotaa ja mennä sotimaan. Tiedetään, että tälläkin hetkellä noin kaksi miljoonaa ukrainalaista miestä välttelee asevelvollisuutta.
Heini Koukkari, Kempele
